Mikä on verkkotunnus? Määritelmä, tyypit ja esimerkit

Verkkotunnus on paljon enemmän kuin pelkkä URL-osoite, se on digitaalisen myymälän julkisivu, jonka kautta verkko-ostajat löytävät brändin ja tuotteet. Kun verkkotunnus kirjoitetaan selaimeen, selain ohjataan tiettyyn paikkaan verkossa: verkkokauppaan.

Helposti muistettava verkkotunnus´ voi erottaa yrityksen kilpailijoista, pitää brändin asiakkaiden mielessä ja vahvistaa näkyvyyttä verkossa merkittävästi.

Tässä oppaassa käydään läpi kaikki olennainen eri verkkotunnuksen tyypeistä, siitä mitä ne ovat ja miten ne toimivat.

Mikä verkkotunnus on?

Verkkotunnus eli domain on verkko-osoite eli URL (uniform resource locator). Verkkotunnus näkyy URL-osoitteessa “http://”- tai “www.”-osan jälkeen tai sähköpostiosoitteessa @-merkin jälkeen.

Jokainen verkkotunnus liittyy yksilölliseen numerosarjaan, jota kutsutaan IP-osoitteeksi. Kun verkkotunnus kirjoitetaan selaimeen, selain lähettää pyynnön DNS-palvelimelle (Domain Name Server), automaattiselle digitaaliselle hakemistolle, joka hakee verkkotunnusta vastaavan IP-osoitteen. Tämän osoitteen avulla tietokone muodostaa yhteyden sivustoon. Koko prosessi tapahtuu sekunneissa.

Miten verkkotunnukset toimivat?

Verkkotunnukset ovat yksilöllisiä digitaalisia osoitteita, jotka on helppo muistaa ja käyttää. Kun URL-osoite kirjoitetaan selaimeen, laite lähettää pyynnön maailmanlaajuiseen DNS-järjestelmään, joka toimii hosting-palvelujen verkostossa. DNS-verkko etsii kirjoitettua verkkotunnusta vastaavan yksilöllisen IP-osoitteen ja ohjaa laitteen oikeaan verkkokohteeseen eli sivustolle. Kun joku kirjoittaa verkkotunnuksen selaimeen, hänet ohjataan verkkosivulle.

Verkkotunnus on aina yksilöllinen suhteessa sivustoon, kahdella verkkosivustolla tai yrityksellä ei ole samaa verkkotunnusta. Esimerkiksi http://verkkosivu.com ja http://verkkosivu.fi ovat eri kokonaisuuksia, koska niiden .fi- ja .com-päätteet eli ylätason verkkotunnukset (TLD) ovat erilaiset.

Mitkä ovat verkkotunnuksen eri osat?

URL-osoitteen perusrakenne koostuu seuraavista osista:

• Hypertext Transfer Protocol (http://): teknisesti tämä ei ole osa verkkotunnusta, vaan se määrittää viestinnän selaimen ja palvelimen välillä.
• Ylätason verkkotunnus (TLD): TLD-päätteet, kuten .com, .edu, .fi ja .org, auttavat tunnistamaan, millaiselle sivustolle on saavuttu.
• Juuriverkkotunnus: tämä tarkoittaa verkkotunnusta yhdessä TLD-päätteen kanssa, esimerkiksi verkkosivu.com tai verkkosivu.fi. Henkilökohtaisen hygienian brändin by Humankind juuriverkkotunnus on byhumankind.com. Tässä esimerkissä “byhumankind” on verkkotunnus ja “.com” on ylätason verkkotunnus (TLD).

Joissakin verkkotunnuksissa on www.-alkuosa ja joissakin ei. Lisäksi voidaan nähdä etuliitteitä, kuten “shop” tai “blog”, esimerkiksi shop.verkkosivu.com tai blog.verkkosivu.com. Nämä etuliitteet viittaavat aliverkkotunnukseen, joka on pääverkkotunnuksen osa ja joka on tarkoitettu tiettyyn käyttötarkoitukseen tai aiheeseen.

Kuka hallinnoi verkkotunnuksia?

Internetin toimivuus perustuu usean organisaation ja teknisen järjestelmän yhteistyöhön. Ne koordinoivat verkkotunnuksia ja IP-osoitteita niin, että tietokoneet löytävät toisensa, muodostavat yhteyden ja ohjaavat käyttäjät oikeaan kohteeseen.

Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN)

ICANN hallinnoi verkkotunnusjärjestelmää. Se ei varaa verkkotunnuksia eikä myönnä IP-osoitteita suoraan asiakkaille, mutta se koordinoi IP-osoitteiden jakamista.

Verkkotunnusvälittäjät

Kun verkkotunnus halutaan ostaa, asioidaan verkkotunnusvälittäjän eli domain-palveluntarjoajan kanssa. Jos verkkotunnus on saatavilla, välittäjä varaa nimen ja liittää siihen yksilöllisen IP-osoitteen. Verkkotunnuspalveluja tarjoavat esimerkiksi Shopify, OpenSRS, Hover ja GoDaddy. Osa välittäjistä toimii myös hosting-palvelu, vaikka kyse on eri palvelusta.

Shopify suosittelee oman verkkotunnuksen ostamista verkkokauppasivustoasi varten. Sama verkkotunnus voidaan usein liittää myös sähköpostiosoitteeseen. Tällöin osoitteen “salla@gmail.com” sijaan voidaan käyttää muotoa “salla@yrityksennimi.com”.

DNS-palvelin vs. hosting-palveluntarjoaja

DNS-palvelimet ja hosting-palveluntarjoajat hoitavat molemmat olennaisia tehtäviä, mutta niiden roolit ovat erilaiset.

DNS-palvelin

DNS-palvelin, josta käytetään joskus myös nimeä DNS-host, toimii kuin automaattinen puhelinluettelo. Se yhdistää selaimeen kirjoitetun URL-osoitteen sitä vastaavaan IP-osoitteeseen ja ohjaa oikeaan kohteeseen.

Hosting-palveluntarjoaja

Hosting-palveluntarjoaja eli webhotelli säilyttää verkkosivuston tiedostot, jotta sivustolla on sisältöä, jota käyttäjät voivat tarkastella verkko-osoitteessa. Shopifyn lista verkkokaupan hosting-palveluista auttaa valitsemaan palveluntarjoajan, joka vastaa liikenteen ja suorituskyvyn tarpeisiin.

Verkkotunnusten tyypit

Maailmassa on rekisteröity yli 362 miljoonaa verkkotunnusta, ja määrä kasvaa edelleen.

Tässä ovat nykyisin yleisimmin käytetyt verkkotunnustyypit:

Ylätason verkkotunnukset (TLD)

Internetin alkuvaiheessa .com oli vakiintunut TLD-pääte. Rekisteröintien lisääntyessä käyttöön tuli myös muita vaihtoehtoja.

Geneeriset ylätason verkkotunnukset

Geneeriset ylätason verkkotunnukset eivät ole maakohtaisia, mistä myös niiden nimi tulee. Ne ovat yleisimpiä ja kysytyimpiä ylätason verkkotunnuksia. Näitä ovat esimerkiksi:

• .com: .com-päätteet muodostavat lähes puolet rekisteröidyistä verkkotunnuksista, ja kahdeksan kymmenestä suosituimmasta verkkotunnuksesta käyttää tätä päätettä. Vaikka .com on standardi, myös vaihtoehdot kuten .shop, .store, .boutique tai .clothing voivat sopia monelle verkkokaupalle.

• .org: lyhenne sanasta “organization”. .org on suosittu ylätason verkkotunnus voittoa tavoittelemattomien toimijoiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen keskuudessa. Koska sen hinnoittelu on suunnilleen samalla tasolla kuin .com-päätteessä, se voi olla varteenotettava vaihtoehto, jos haluttu .com-verkkotunnus on jo varattu.

• .net: vaikka .net ei ole enää yhtä suosittu kuin aiemmin, monet mainostajat ja verkko-operaattorit käyttävät sitä edelleen.

Joskus verkkotunnus on yksinkertaisesti sama kuin brändin nimi. Esimerkiksi Shopify-kauppias Mikokos käyttää verkkotunnusta mikokos.com.

Osa brändeistä täydentää verkkotunnusta lisäsanalla tai -ilmauksella joko siksi, ettei ensisijainen verkkotunnus ole saatavilla, tai siksi, että URL-osoitteesta halutaan kuvaavampi. Esimerkiksi uimapukubrändi Viera lisää verkkotunnukseensa sanan “swim”: vieraswim.com.

Sponsoroidut ylätason verkkotunnukset

Geneeristen ylätason verkkotunnusten lisäksi on olemassa pieni joukko sponsoroituja TLD-päätteitä. Niitä käytetään tiettyjen yhteisöjen, kuten oppilaitosten tai viranomaisten, tarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi:

• .edu: tämä TLD on tarkoitettu Yhdysvalloissa toimiville akkreditoiduille korkea-asteen oppilaitoksille, kuten collegeille ja yliopistoille. Kyseessä on arvostettu ja rajattu tunnus, jota hallinnoi Educause, ainoa .edu-TLD:n rekisterinpitäjä.

• .gov: tämä maksuton ylätason verkkotunnus on tarkoitettu vain yhdysvaltalaisille viranomaisorganisaatioille. Vaikka yksityisillä yrityksillä on teknisesti joitakin tapoja hankkia .gov-TLD, sellaista ei löydy yhdeltäkään luotettavalta verkkotunnusvälittäjältä.

Saatavilla on myös muita ylätason verkkotunnuksia. Esimerkiksi Cash App käyttää osoitetta cash.app, jossa ylätason verkkotunnus on Googlen sponsoroima ja sen kehittäjäyhteisölle tarjottu.

Maakohtaiset ylätason verkkotunnukset (ccTLD)

Geneeristen ylätason verkkotunnusten lisäksi monissa maissa käytetään maakohtaisia verkkotunnuksia. Tällä hetkellä käytössä on 308 maakohtaista ylätason verkkotunnusta.

Esimerkiksi suomalaiset sivustot käyttävät usein .fi-päätettä, kun taas australialaiset sivustot käyttävät .com.au-päätettä. Maakohtaiset ylätason verkkotunnukset voivat olla hyödyllisiä, jos asiakkaita palvellaan tietyllä alueella, mutta niiden käyttöön ei tarvitse rajoittua. Monella suurella organisaatiolla, kuten Allbirdsilla, on useita ccTLD-verkkotunnuksia, jotta verkkokauppakokemus voidaan mukauttaa alueittain. Allbirds.co.uk tarjoaa eri kokemuksen kuin Allbirds.com.au.

Joihinkin ccTLD-päätteisiin voi liittyä rajoituksia. Esimerkiksi .eu-pääte on tarkoitettu eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille.

Toisen tason verkkotunnukset (SLD)

Toisen tason verkkotunnus eli .com-päätettä (tai muuta TLD-päätettä) edeltävä teksti on tärkeä. Useimmat verkkokaupat valitsevat tähän yrityksen nimen. Esimerkiksi “Shopify” on toisen tason verkkotunnus osoitteessa shopify.com.

Toisen tason verkkotunnus voi sisältää kirjaimia, numeroita ja yhdysmerkkejä, mutta pelkistä kirjaimista koostuva nimi on helpompi muistaa, nopeampi kirjoittaa mobiililaitteella ja vaikuttaa uskottavammalta, jos se sisältää vain kirjaimia.

Kolmannen tason verkkotunnukset

Kolmannen tason verkkotunnus on etuliite, jolla sisältöä jäsennetään. Yleisin niistä on www., mutta vastaan tulee varmasti myös muita. Kolmannen tason verkkotunnuksella voidaan ilmaista esimerkiksi sijaintia, kieltä tai käyttötarkoitusta. Jos olet selannut Wikipediaa Suomessa, olet todennäköisesti törmännyt osoitteeseen fi.wikipedia.org. Tässä tapauksessa fi. kertoo, että sivuston sisältö on suomeksi.

Aliverkkotunnukset

Aliverkkotunnukset ovat käytännössä sama asia kuin kolmannen tason verkkotunnukset. Ne ovat etuliitteitä, joilla sivusto jaetaan eri osioihin käyttötarkoituksen, kohderyhmän, sijainnin, kielen tai muun tekijän perusteella. Esimerkiksi HubSpot käyttää aliverkkotunnusta blog.hubspot.com opetussisällölle ja offers.hubspot.com maksuttomille ladattaville aineistoille.

Mihin verkkotunnuksia käytetään?

Brändin omistajuuden vahvistaminen

Hyvä verkkotunnus on sellainen, jonka asiakkaat oppivat nopeasti. Moni olettaa verkkotunnuksen käyttävän muotoa brändinnimi.com, joten tämän verkkotunnuksen tai ainakin hyvin lähellä olevan vaihtoehdon omistaminen auttaa varmistamaan, että brändi pysyy hallinnassasi. Tärkeää on myös muistaa uusia verkkotunnus ajoissa, jotta käyttö jatkuu keskeytyksettä.

Itsenäinen UX/UI-suunnittelija Dave Smyth suosittelee automaattisen uusinnan käyttöönottoa: “Kun verkkotunnus vanhenee, se käy läpi hitaan poistoprosessin ennen kuin se vapautuu uudelleen rekisteröitäväksi. Monet kyseenalaiset toimijat sieppaavat vanhentuneita verkkotunnuksia ja vaativat niistä lunnaita omistajilta, joiden verkkotunnus on päässyt vahingossa raukeamaan. Kun verkkotunnus on rekisteröity uudelleen, sen takaisin saaminen voi olla myöhemmin mahdotonta, joten tärkeiden verkkotunnusten automaattiset uusinnat kannattaa pitää kunnossa.”

Uskottavuuden rakentaminen

Verkkotunnus on yrityksen digitaalinen koti ja perusta muille tärkeille yhteyspisteille, kuten sähköpostiosoitteelle. Uskottavuutta rakennetaan valitsemalla verkkotunnus, joka vastaa brändiä tai kuvaa liiketoimintaa. Myös TLD-päätteellä on merkitystä: erään tutkimuksen mukaan .com on luotetuin pääte, ja se jää mieleen 33 % paremmin kuin vaihtoehdot.

Näkyvyyden parantaminen hakukoneissa

Oma verkkotunnus viestii uskottavuudesta. Koska hakukoneet, kuten Google, arvostavat tätä ominaisuutta ohjatessaan hakutuloksia, yksilöllinen ja tarkoitukseen sopiva nimi voi lisätä sivuston näkyvyyttä.

Oman verkkotunnuksen ansiosta verkko-osoitteeseen voidaan sisällyttää avainsanoja, mikä auttaa sekä käyttäjiä että hakukoneita ymmärtämään sivuston tarkoituksen. Esimerkiksi ihonhoitoyritys Satya käyttää verkkotunnusta satyaorganics.com osoittaakseen, että tuotteet ovat luomua.

Näin valitaan verkkotunnus

Kivijalkakauppa houkuttelee asiakkaita huolitellulla julkisivulla. Hyvä verkkotunnus toimii samalla tavalla verkossa: se kutsuu kävijät verkkokauppaan.

Verkkotunnusta valittaessa kannattaa etsiä vaihtoehto, joka on:

• Saatavilla: tee verkkotunnushaku ja tarkista, onko idea vapaana. Whois-tietokannasta voidaan tarkistaa, onko haluttu nimi saatavilla. Jos se on varattu mutta ei aktiivisessa käytössä, voit ehkä selvittää omistajan ja neuvotella hinnasta.

• Budjettiin sopiva: verkkotunnukset eivät yleensä ole ilmaisia, olivatpa ne saatavilla tai ei. Vaikka osa hosting-palveluntarjoajista sisällyttää “ilmaisen” verkkotunnuksen hosting-paketin ostoon, tavallinen verkkotunnus maksaa yleensä noin 10–15 euroa vuodessa. Yleiset sanat ja ilmaukset, kuten headphones.com ovat tavallisesti kalliimpia kuin harvinaisemmat sanat. Pieni luovuus auttaa löytämään verkkotunnuksen, joka sopii verkkosivuston budjettiin.

• Helposti muistettava: verkkotunnus on se osoite, jonka ihmiset kirjoittavat selaimeen löytääkseen sivuston. Siksi sen kannattaa olla helppo muistaa ja kirjoittaa oikein.

• Brändiin sopiva: verkkotunnus edustaa brändiä, joten siihen kannattaa sisällyttää yrityksen nimi. Esimerkiksi muotisuunnittelija Tery D’Cianon sivusto toimii osoitteessa terydc.com.

"Tästä ei juurikaan puhuta", Dave Smyth kertoo, "mutta useimmat verkkotunnusten palveluntarjoajat sallivat verkkotunnuksen palauttamisen ja rahojen takaisinsaamisen lyhyen ajan sisällä. Tämä on kätevää, jos haluat varata pari vaihtoehtoa ennen kuin teet lopullisen päätöksen."

Luo verkkotunnus Shopifyssa

Verkkokaupan perustamiseen tarvitaan verkkotunnusvälittäjä, DNS-palvelimet verkkotunnuksen ylläpitoon, verkkosivuston suunnittelu sekä sähköposti- ja asiakastukitoiminnot muiden verkkokauppaohjelmiston ominaisuuksien lisäksi. Sivuston käyttöönotto helpottuu, kun valitset työkalut, jotka yksinkertaistavat ja keskittävät liiketoiminnan hallintaa.

Shopifyn verkkotunnusrekisteröinnillä voit ostaa uuden verkkotunnuksen ja yhdistää se heti verkkokauppaan ilman monimutkaista käyttöönottoa, kolmannen osapuolen sovelluksia tai verkkosivuston rakentajaa.